Pienten maiden tulevaisuus EU:ssa näyttää huonolta

Helsingin Sanomien pääkirjoitus lauantaina 1. elokuuta 2020 avaa ajankohtaista EU-keskustelua laajemmin. Kirjoittelu on tähän mennessä keskittynyt lähes pelkästään Korona-elpymispaketin rahapuoleen, keskeisesti siihen kuinka paljon Suomi häviää sopimuksen myötä ja millä ehdoilla.

Taustalla on Suomen kannalta kuitenkin vielä paljon vakavampi asia. Pohjoismaat, Baltia ja Iso-Britannia ovat perinteisesti ajaneet vapaakauppaa, jossa pyritään rajoittamaan lähinnä epäreilua kilpailua ja suojelemaan kuluttajaa. Nyt suurin vapaakaupan tukija Iso-Britannia on eronnut EU:sta, ja se mitä osattiin pelätä sen jälkeen on tapahtunut.

EU ei enää ole entisensä. Kun Ranskan ja Saksan vastapoolina ei enää ole Britanniaa, maksimoivat nämä EU:n suurimmat jäsenmaat kaikin keinoin EU:ssa kansalliset etunsa. Ranska on avoimesti ryhtynyt soveltamaan protektionistista politiikkaa EU:n sisällä ja vaatinut muutoksia EU:n kilpailupolitiikkaan. Ranskalaissaksalainen talousajattelu, joka perustuu omien intressien edistämiseen protektionismin avulla ja muiden EU-maiden kustannuksella ei ole Suomen ja pienten EU-maiden etu.

Suomen ulkopoliittinen eliitti on perinteisesti myötäillyt Saksan näkemyksiä. Nyt viimeistään tulee hakea liittolaisia joltain muulta suunnalta.

Ylikävelty Suomi!

EU-tukipaketin synnyttyä Italia saa muilta EU-mailta suoraa avustusta 81 miljardia euroa ja lainoja 127 miljardia euroa. Italian avustusten ja lainojen yhteenlaskettu määrä on näin olen 209 miljardia euroa eli 28 prosenttia 750 miljardin euron tukipaketista.

Helsingin Sanomien laskelman mukaan Suomi maksaa vuosittain 5,6 miljardia euroa enemmän seuraavan seitsemän vuoden aikana EU-maille, kuin se sieltä saa (HS 22.7.2020).  Nämäkin rahat olisi voinut käyttää maamme varattomien ja vähävaraisten perheiden tukemiseen.

EU-päätösten johdosta kuntatasolla joudutaan leikkaamaan muun muassa varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen ja sosiaalitoimen rahoituksesta. Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn tulevat vaikuttamaan ne leikkaukset, jotka on pakko tehdä korkeakoululutukseen ja tutkimukseen.

Paketista hyötyvät ne Etelä-Euroopan maat, jotka ovat täysin laiminlyöneet talouden hoidon ja niitä rahoittaneet Saksan, Ranskan ja Luxembourgin pankit, luonnollisesti unohtamatta yrityksiä nimeltä BMW, Audi ja Volkswagen.

Euroopan unioni on täysin Saksan ja Ranskan käsissä Britannian erottua siitä. Pienenä täysin ylikäveltävänä EU-maana Suomi on joutunut todella vaikeaan asemaan.

Kuva: Monsieur Macaroni, Ranskan presidentti lukee Suomen köyhälistölle madon luvut.

 

Saksa hyötyy eniten EU:sta!

Suomen nettomaksu EU:lle vuonna 2018 oli 580 miljoonaa euroa ilmenee EU-komission tilastoista. Tämä on 105 euroa jokaista Suomen kansalaista kohti. Saksalaiset hyötyvät unionista eniten. EU:n ansiosta saksalaisten keskiansiot ovat yli 1 000 euroa korkeammat kuin ilman unionia. On helppo kuvitella, että Saksalla on nyt Korona-tukia määriteltäessä oma lehmä ojassa, eikä Saksalle ja sen liittolaiselle Ranskalle ole enää muista EU-maista vastusta Suomen läheisen liittolaisen Britannian erottua unionista.

Tämän päiväisessä komission Korona-ehdotuksessa Saksa saisi jäsenmaksuihinsa alennusta 3 671 miljoonaa euroa. Lisäksi Korona-pakettia vastustaville maille tulisi kompensaatiota. Hollanti saisi alennusta jäsenmaksuun 1 576 miljoonaa euroa, Ruotsi 823 miljoonaa euroa, Itävalta 287 miljoonaa euroa ja Tanska 222 miljoonaa euroa. On mahdollista, että näillä alennuksilla komission ehdotus tullaan hyväksymään.

Jäin odottamaan tietoa siitä, mikä Suomen jäsenmaksun alennus tulee olemaan tilanteessa, jossa maamme talouskehitys on EU-alueen hitainta.

Deutchland über alles! Mitä valtakunnankansleri Hitler ei onnistunut saavuttamaan (mit Blut und Ehre), saavutti liittokansleri Merkel rauhanomaisin menetelmin – nimittäin Euroopan hegemonian!

Ota ihan rauhallisesti!

Kun intoilen liikaa on appiukollani tapana tokaista minulle, että ottaisin ihan rauhallisesti! Neuvo on mielestäni aivan erinomainen ja olen ominut sen itselleni!

Nanna Rosengård kirjoitti Hufvudstadsbladetin blogissaan 16. syyskuuta 2019 kauniisti lapsuuden muistoistaan (http://andetag.blogg.hbl.fi/2019/09/12/nypon-och-downshifting/). Niihin liittyvät ruusunmarjat, kuten minullakin.

Lainaan tähän hänen kirjoituksensa viimeisen kappaleen, joka puhuttelee minua.

”Det kallas visst att downshifta. Att skriva med små bokstäver istället för stora. Att lägga i en lägre växel för lägre fart. Att säga upp sig från ett välbetalt jobb för att ta ett som ger större glädje. Att byta bostad och överhuvudtaget satsa på mindre utgifter. Konsumera mindre och fokusera på det enkla. Allt så att livet ska få rum. För själens skull.”

Otetaan siis jatkossa oman itsemme vuoksi ihan rauhallisesti!

Downshifting eli elämän kohtuullistaminen on elämänasenne, jonka tarkoituksena on parantaa elämänlaatua vähentämällä työntekoa ja kulutusta. Se on vastalause nyky-yhteiskunnan materialistista ja suorittavaa mentaliteettia kohtaan. 

Runoutta kääntämässä

Käännän mielelläni tekstejä englannista suomen kielelle, ja sitä on tullut tehtyä vuosien mittaan aika paljon virkatyönä. Kaikkein mieluiten kuitenkin käännän runoutta yhdessä vaimoni Mian kanssa. Oheisessa kuvassa on työmme alla tavattoman kaunis Shelleyn runo,  O World, O Life, O Time .

Tietääksemme tätä runoa ei koskaan aiemmin ole käännetty suomeksi.

Runo tulee ennen pitkää olemaan saatavilla Mian blogissa: https://miamammalukeejakokkaa.home.blog/

Käykääpä katsomassa, mitä hän on tähän mennessä saanut aikaan!

Sähkösavustimella vaivattomasti savukalaa!

Kun lähikaupan kalatiskissä on tarjouksessa kokonainen lohi, on minulla usein tapana ostaa se. Yleensä graavaan siitä osan, osan savustan ja loput käytän kalakeittoon.

Sähkösavustimella savustus on sangen helppoa! Poista lohifileestä ruodot ja lisää sen pinnalle runsaasti karkeaa merisuolaa. Anna lohen  tekeytyä jääkaapissa parin tunnin ajan ja poista sen jälkeen talouspaperilla sulamattomat suolarakeet fileen pinnalta.

Lisää savustimen alaosaan iso kourallinen leppäpurua ja 5-6 sokeripalaa väriä antamaan. Laita lopuksi kala savustimeen ja savusta esimerkiksi noin 600-900 g filettä noin 45 minuutin ajan, kunnes se on kypsää.

Foliolla kannattaa peittää ritilän alla olevat pellit. Se säästää huomattavasti puhdistustyötä.

 

 

Pukin menestys Valioliigassa houkuttelee Englanninmatkalle!

Taannoinen Norwich – Newcastle ottelu päättyi lukemiin 3-1. Teemu Pukki teki ottelussa hattutempun. Seuraavassa ottelussaan Pukki teki maalin ja syötti toisen. Kolmessa ensimmäisessä Valioliiga-ottelussaan Teemu teki uskomattomat viisi maalia.

Television välityksellä on mukava katsoa jalkapalloa, mutta se ei voita milloinkaan kokemusta paikan päällä. Nyt on aika korkea aika lähteä katsomaan Valioliigaa Carrow Roadille tai erittäin kovatasoista mestaruussarjaa jollekin perinteiselle stadionille! Joukkueita ja otteluita riittää, eikä tunnelmasta ole pulaa!

https://jrmatkanjohtajapalvelut.wordpress.com/

Paras bataattikeitto

Viime viikkoina on ollut helteistä. Kevyt, mutta täyttävä keitto on tällöin paikallaan. Tämä ihana täyteläinen bataattikeitto sopii erinomaisesti myös vegaaneille ja on täysin gluteeniton.

Tutustuttuani lähemmin bataattipohjaisiin ruokiin olen alkanut innostua niistä päivä päivältä yhä enemmän. Oheisen ohjeen mukainen keitto on erinomainen eväsruoka.  Keittoa tarjoamalla voit yllättää läheisesi myönteisesti milloin tahansa tai hämmästyttää illallisvieraitasi tarjoamalla sitä alkuruokana. Tästä maistuvasta ja terveellisestä bataattikeitosta voi hyvinkin tulla yksi perheen pienimpien suosikkiruoista. Kannattaa siis kokeilla!

• 1 suikaloitu keltasipuli
• 1 murskattu valkosipuli
• 1 tl jauhettua inkivääriä
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1/4 tl jauhettua cayanne-pippuria
• 1/4 tl muskottipähkinää
• 2 isoa lohkottua porkkanaa
• 4 lohkottua bataattia
• 5 dl kasvislientä (itse suosin Knorrin ”Fond Du Chef” -kasvislientä)
• 5 dl kookosmaitoa
• merisuolaa ja mustapippuria.

Laita sipuli, valkosipuli ja inkivääri yhdessä oliiviöljyn kanssa kattilaan ja kuullota niitä keskilämmöllä, kunnes sipulit alkavat pehmetä. Lisää sen jälkeen porkkanat ja bataatti ja sekoita ainekset keskenään.

Lisää kattilaan kasvisliemi ja anna nesteen kiehahtaa. Laske sen jälkeen lämpötilaa ja anna soseen kiehua, kunnes bataatit ovat pehmeitä. Lisää kookosmaito.

Tee soseesta lopuksi sauvasekoittimella kuohkeaa ja tasaista.

Mausta keitto suolalla ja mustapippurilla makusi mukaan ja anna sen kiehahtaa. Keitto on se jälkeen valmista nautittavaksi.

Englantilainen sipulikastike

Opin äidiltäni ruskean kastikkeen valmistamisen taidon sangen nuorena. Kastiketta on meillä suomalaisilla tapana tarjota hyvin monessa eri yhteydessä. Se on herkullista esimerkiksi lihapullien kera tai jauheliha-  ja makkarakastikkeen pohjana.

Hyvä vaihtoehto suomalaiselle ruskealle kastikkeelle on perinteinen brittiläinen sipulikastike (onion gravy). Se on todella hyvää! Sitä kannattaa kokeilla kaiken makkaran tai paistetun lihan kanssa. Itse suosin ihania Hälsans kök -soijanakkeja. Parasta sipulikastike on perunasoseen tai keitettyjen perunoiden kera!

Sulata 15 g voita paistinpannulla. Viipaloi yksi iso punasipuli ja kuullota sitä noin 10 minuutin ajan pannulla keskilämmöllä, kunnes se on pehmeää.  Lisää pannulle 2 ruokalusikallista vehnäjauhoa, pyöräytä jauho sipulien sekaan ja anna seoksen tekeytyä noin minuutin ajan.

Lisää pannulle 450 ml kuumaa liha- tai kanalientä ja kiehauta seos. Lisää sen jälkeen 1 teelusikallinen tomaattisosetta ja anna seoksen hautua noin viiden minuutin ajan, kunnes se on saostunut.

Laita pannulle lopuksi kaksi ruokalusikallista silputtua persiljaa. Mausta kastike suolalla ja mustapippurilla maun mukaan.

Uppomuna ja kylmäsavulohi

Tämä ihana ruoka sopii aivan yhtä hyvin aamiaiseksi, lounaaksi tai iltapalaksi. Viidessätoista minuutissa taiot mauttavan annoksen neljälle.

• 4 kananmunaa
• 2 sämpylää
• 150 g kylmäsavustettua lohta
• I prk (300 ml) valmista hollandaisekastiketta (esimerkiksi Knorr)
• 1 rkl valkoviinietikkaa
• suolaa ja jauhettua mustapippuria.

Kiehauta suolattua vettä isossa kattilassa ja lisää siihen valkoviinietikka. Anna veden kiehua hiljalleen. Riko kananmunat ja pyöräytä ne varovasti isolla lusikalla kiehuvaan nesteeseen, ja anna niiden kiehua kolmisen minuuttia. Nosta munat pois reikäkauhalla ja laita ne talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen neste valuu niistä pois.

Paahda sämpylät 150 asteessa noin kymmenen minuutin ajan. Kun olet paahtanut sämpylät jaa lohi niiden päälle tasaisesti ja laita uppomuna lohen päälle. Ripottele kananmunan päälle suolaa ja mustapippuria maun mukaan. Huomaa, että keitinvedessä oli jo suolaa.

Lisää pakkauksen ohjeen mukaan lämmitetty hollandaisekastike päällimmäiseksi ja nauti!